EU:N RAHOITUSKEHYKSET - SUOMEN ASEMA SEURAAVALLA KEHYSKAUDELLA 2014-2020
04.12.2009
Avainsanat: Euroopan unioni, Suomi, EU:n budjetti, maatalouspolitiikka, aluepolitiikka, kilpailukyky, tutkimus ja kehitys (t&k)
Key words: European Union, Finland, EU budget, agricultural policy, regional policy, competitiveness, research and development (R&D)
JEL: O52, F53, F55, H87, Q18, R58, I28
Kotilainen, Markku - Korkman, Sixten - Niemi, Jyrki - Nikula, Nuutti - Kaseva, Hannu - Kettunen, Lauri
Tiivistelmä: Tutkimuksessa arvioidaan Euroopan unionin rahoituskehyksiä ja Suomen asemaa seuraavalla rahoituskaudella 2014-2020. Tarkastelu suoritetaan budjetin otsakkeittain, joista keskeisiä ovat luonnonvarat (maatalous ja maaseutu), koheesio (alue- ja rakennepolitiikka) sekä kilpailukyky. Tulevaisuutta koskevat arviot kytketään vaihtoehtoisiin skenaarioihin budjetin koostumuksesta. Suomen nettomaksuaseman kehitystä arvioidaan erilaisilla kokonaistuotannon kasvuvauhdeilla. Useimpien tarkasteltujen skenaarioiden keskeinen oletus on, että luonnonvarojen sekä alue- ja rakennepolitiikan osuus EU:n budjetissa pienenee tuntuvasti. Myös budjetin kokoa voidaan samalla haluttaessa leikata. Tutkimuksen mukaan Suomi kykenee sopeutumaan budjetin rakenteen muutokseen suhteellisen hyvin. Maatalouden osalta tilakoon kasvu, tuottavuuden kohoaminen ja erityisesti kansallisen maataloustuen oletettu jatkuminen merkitsevät sitä, että tuotannon taso ei merkittävästi muutu. Aluepolitiikassa EU-tukien kasvun hidastumista tai niiden leikkausta voidaan kompensoida haluttaessa kansallisilla aluetuilla. Sopeutumispainetta uudella rahoituskehyskaudella vähentää se, että merkittävä osa sopeutumisesta on toteutunut jo kuluvalla kaudella. Suomi pystyy sopeutumaan myös kilpailukykyrahoituksen kasvuun, kunhan se kehittää valmiuksiaan tutkimus- ja muun kilpailukykyrahoituksen haussa.
Abstract: The study analyses the financial framework of the European Union in 2014-2020 and the prospects of Finland in this framework. The study is structured according to budget headlines the most central of which are the natural resources (agriculture and rural development), cohesion (regional and structural policies), and competitiveness. Scenarios concerning the future are built upon alterna-tive developments in the composition of the budget. The development of Finland’s net payment posi-tion is analysed using different assumptions of GDP growth. A central assumption in most scenarios is the fact that the budget shares of the natural resources and regional and structural policies will decline substantially, also giving room to cut the size of the budget. According to our study, Finland will be able to adjust to the changes in the structure of the budget. In the case of agriculture, an increase in the size of farms, productivity growth, and especially the assumed continued national agricultural support will have an outcome that the level of agricultural output does not change substantially. In regional policy, a decrease in the growth of or cuts in EU regional subsidies can be compensated for by na-tional subsidies. The pressures for adjustment which Finland will face during the future financial framework will be decreased because during the current financial period Finland already experienced many adjustments. Finland will be able to respond to the growth of funding under the competitiveness headline, if the country will be able to develop capabilities to apply for research and other competi-tiveness funding.
